Esittelyssä B-poikue, vol 1

Tässä eiliseltä kuvia B-poikueestani. Poikue on sinisen plakatkoiras Zeuksen sekä turkoosimarmori plakattyttö Donnan aikaansaannoksia. Poikue kuoriutui 11.02.2011, joka muutoin oli minulle murheen päivä.. Ehkä poikue on poismenneen ystäväni pieni lahja minulle.

HOX! En saanut kuvalinkkejä toimimaan, kummallinen tämä tekstieditori... Kuvat aukeavat isompina, kun klikkaa hiiren kakkospainikkeella "Näytä kuva" (MF). Poikasten kuvat on ottanut Piia85, iso kiitos! Vanhempien kuvat sain narmilta. Donnan väri on hieman muuttunut, se on nykyään lähes kokonaan jo sininen.

Huomatkaa limaskan koko kalaan nähden

Pistian juurten lomassa

Pyrstön yksityiskohtia

Suolikin näkyy :P

Emo Donna, kuvannut narm

Isä Zeus, kuvasta kiitos narm!

Metsästämässä kannonjuurella

Zeuksen ja Donnan poikue kasvaa

Edelleen näkyy olevan hyvä määrä poikasia. Eilen sain laskettua niitä noin 20, mutta todellisuus on enemmän, sillä en erota läheskään kaikkia pistian seasta. Poikaset syövät reippaasti ja pienet masut pullottaa punaisina. Ovat kasvaneetkin tosi selvästi jo, paljon nopeammin, kuin eka poikueeni. Että kai tätä voi alkaa jo sanomaan B-poikueekseni, kun kerran olen saanut poikaset pysymään hengissä yli viikon ikään.

Poikanen eilen kuvattuna. Hyvin jo saa tuolla
vanhalla kameran ruoskallakin kuvan. :)

Poikaset uivat jo ja syövät :)

Hyvin näkyy artemia-automaatti toimivan, tosin en ihan täysin ole vielä keksinyt, kuinka sen sisältö vaihdetaan kun minullahan ei noita pelkkiä artemian munia ole, vaan seassa on suolatkin, joten joudun kuitenkin vaihtamaan koko sisällön vaikka automaatin käyttöohjeissa sanottiin, että vesi vaihdetaan 10 päivän välein. Varmaan tänään illalla / huomenna aamulla täytyy laittaa esikasvatukseen uusi satsi munia.
Hyvin myös artemiaa siitä hautomosta vapautuu. Hirveästi poikaset eivät vielä syö, tuijottavat artemioita nälkäisen näköisinä mutta olisivatko nuo kuitenkin vielä liian pieniä haukkaamaan artemiasta.

Poikasia tuntuu olevan ihan riittävästi. Varsinkin nyt, kun poikaset uivat jo vilkkaasti, näkyy niitä siellä täällä säntäilemässä jonkin näkymättömän perässä. Saisipa vain kuvia otetuksi, mutta en tiedä vieläkään, mikä kameraani vaivaa...

*vilin vilin* -kuuluu poikaslaatikosta

..kun pikku taistelukalanpoikaset siellä vilistävät menemään. Useita kymmeniä noita varmuudella on nyt hengissä. Tänään Zeus lähti yksiöön mököttämään, ja poikaset joutuvat nyt pärjäämään omillaan. Huomenna virittelen artemia-automaatin altaaseen. En ole ennen kokeillut tuota, saapa nähdä onnistuuko. Ideana tuon hankkimisessa oli, että poikaset saisivat nälkäisinä syödäkseen. Viime kudussa syötin käsipelillä poikaset, ja tuntuu, että siksi selviytyjiä on noin vähän eikä niiden kasvu ollut kovin tasaista. Toivottavasti nyt menee vähän rutiinimmin, kun allaskin on isompi -totta ne poikaset nyt osaavat sieltä etsiä ruokaa?

Viime kerrallahan tein kaiken, mitä ikinä mistään luin; pyydystin poikasia pienemmän verkon sisälle, jotta voisin ruokkia paremmin. Pari päivää tätä jatkettuani huomasin, että verkon ulkopuolelle jääneet poikaset olivat paljon isompia, joten vapautin loputkin. Ruokintakin oli vähän epäsäännöllistä, sillä en vain osaa olla kellontarkka. Jospa nyt onnistuisi paremmin.

Jos jollekin tulee mieleen jotain vinkkejä tuollaisen ilmapumpulla toimivan artemia-automaatin käytöstä, minulle saa vinkata. En nimittäin saanut suomenkielisiä ohjeita tuon hautomon mukana. Olen nyt erilliseen pulloon laittanut artemiaa esikasvatukseen, saavat siellä porista huomiseen saakka, jonka jälkeen siirrän ne tuohon automaattiin.

Meillä on poikasia :)

Zeus&Donna -kutu onnistui oikein hyvin ja tällä hetkellä pesässä on hyvä määrä pieniä siimahäntiä. Määrää on vaikea arvioida, sillä pistiaa on pinnassa todella paljon. Minne vain katseensa tuolla kohdistaakin, näkee poikasryppäitä. Zeus hoitaa pesää tunnollisesti edelleen. Toivon oikein monta selviytyjää tästä poikueesta, joka ei vaatinut minkäänlaisia toimenpiteitä, jotta kalat kutuhommiin ryhtyivät. Olisipa aina näin helppoa!

PS: Liitän tähän millian kommentin tuosta kutulaatikon valojen päällä pitämisestä. Ensi kerralla siis voi ihan huoletta valot pitää päällä:

Taitaa olla legendaa tuo mätimunien valoherkkyys? En nimittäin ymmärrä miksi laji minkä munat ovat valoherkkiä sijoittaisi ne mahdollisimman lähelle pintaa tai jopa pinnan yläpuolelle vaahtokukkulan huipulle. Evoluutio olisi hoidellut koko lajin ajasta ikuisuuteen aika päiviä sitten jos niin olisi.
Mulla on aina taistojen kutuloorissa valot päällä. En ole huomannut että kuplapesän sijainnilla olisi suhdetta valaisimen sijaintiin.

Että anna olla valot päällä vaan niin kasvit jaksaa paremmin.

 

Zeus&Donna -kutu

Vaikka onkin hieman pettymyksiä taas sattunut, tänään olen saanut kuitenkin iloita Zeuksen ja Donnan kudun seuraamisesta. Saa nähdä, selviytyykö useampi poikanen, kun kutulootana on tällä kertaa ihan kunnolla sisustettu allas suodattimineen ja valaisimineen. Kutu edistyi hyvin ja munia näyttää olevan oikein hyvä määrä pistian ja vesisaniaisten seassa. Pesä on melko suuri ja munat vielä toistaiseksi hajallaan pesässä, mutta Zeus vaikuttaa hyvältä iskältä ja siirtelee munia ahkerasti.

Ainoa vaikeus tuossa lootassa näkyy olevan, etten osaa päättää, pidänkö valoja vai en. Mätimunat ovat tietääkseni melko valonherkkiä, joten olen tyytynyt vain pieniä hetkiä pitämään valoa päällä. Huomenna illalla sitten pidemmäksi aikaa .

Kamerani tai tietokoneeni sanoi tänään poks. Kameralla saa kyllä kuvia otettua, mutta koneelle siirrettyä niitä ei näy. En tiedä, kummassa vika nyt on, mutta olisi kiva jos kamera alkaisi toimimaan, jotta saa kuvailtua noita kalojakin. Zeuksen ja Donnan puuhista sain kuvia otettua, mutta ne ovat ikävä kyllä juuri näitä kuvia, joita en koneelle pysty siirtämään.

Pieleen meni, taas

Eipä tuosta Pätkis x Kraven kudusta sitten ole selviytyjiä. Harmittavaa. Leuka alas vain ja kohti uusia pettymyksiä..