torstai 29. syyskuuta 2011

Muuta akvaarioasiaa.

Jostain syystä muuton jälkeen minun kaikki miekkakasvit on jotakuinkin. Kutistuneet. Olemattomiin. Rakastamani vesimiekat. Olen harkinnut niiden pelastamista nyt altaista johonkin pienempään kippoon, jonne lyön sitten sellaiset hiilarilitkut että varmasti alkaa yhteytys. Njääh, tosi kurjaa, kun kasveista tykkäävä ihminen ei onnistu niiden hoidossa. Helpoksi kutsuttu red diamondkin on edelleen yhtä pieni kuin silloin, kun ostin sen, ja lisäksi sen piti helposti tehdä uusia kasveja, no se on yhden poikasen kasvattanut juureensa. Sekin on lähestulkoon kuollut nyt.

Noh, tuumasta toimeen. Mulla on tuolla yks 40W kasvipolttimolla oleva energiansäästölamppuhärpäkkä, hiilidioksidilevittimen ajattelin rakennella joko passiivilevittimenä tai sitten yhdistää suodattimen diffuussoriin ja pohjamateriaaliksi dupla groundia, joka on kyllä käytettyä. Sain sen siskoltani, kauhean kaunis materiaali se ei ole, mutta itselläni on hyviä kokemuksia siitä rönsyliljojen ja traakkipuun juurruttamisessa.

Ajattelin nyt jättää 128 litraiseen altaaseeni ainoastaan isoimman vesimiekan ja aromivedensuosikit, jotka on nyt alkaneet siellä viihtymään erinomaisesti. Kaikki muu pois, eli tunkua tulee kyllä uuteen altaaseen. Nitraattia pitää varmaan vain lisäillä sitten... Sinne samaan soppaan saa mennä tiikerilumme, joka elää kituen, vitamelalehdet, jotka nyt ovat alkaneet taas versoa, pikku/sirosuokit, ja tuo kaisla tuolta. Oliko se nyt sarakaisla. Joten, 128 litraienn täytyy sitten sisustella uudelleen. Tänään löysin rannalta kaksi tosi hienoa kippuraista, aika pientä kantoa, joten ne löytänevät tiensä sinne.

Huomenna meinaan lähteä käymään Haaparannassa, JIPPII!! Ajattelin ottaa sieltä mukaani jonkun ihan uuden parven tuonne 128 litraiseen. Ehkäpä, jos löytyy, sinne ilmestyy helmiseeprakaloja. Samalla olisi aika jo pikku hiljaa siirtää nuo leväbarbiteinit tuonne 500 litraiseen, samoin nuolinoitamonnit pitäisi siirtää. Eipä tuonne 128 litraiseen sitten jääkään kuin muutama taistelukalatyttö sekä kaksi suppusuuta (olen menettänyt näitä ihania kaloja jo neljä, omaa tyhmyyttäni. P*****!).

Tällaisia suunnitelmia olisi. Aion tämän kaiken tehdä, jotta piristäisin itseäni. Shoppailuterapiaa, ehkä. Akvaristin shoppailuterapiaa. Toivotaan, että Haaparannalta löytyy joku sikamagee taistoukkokin, jooko? :)

Dumdidum

Luulenpas, että olen löytänyt muutaman pastellipenikankin tuosta Aatami+Pocahontas -kudusta! Joten toivo ei ole menetetty. Toivottavasti niillä olis kunnon kerros bling blingiä sitten isona. :P Hassua vain, että nuo pastellilta näyttävät eivät ole kasvaneet ihan niin nopeasti kuin siniset. Tai siis, sinisissä on paljon isoja, paljon keskikokoisia ja paljon pieniä (jotka olen nyt armeliaasti siirtänyt toisaalle, en raaskinut vielä nitistää...), mutta pastelleissa ei ole kuin keskikokoisia ja pieniä. Mistähän tämä johtuu? Joku geneettinen systeemi joka liittyy isukin geeneihin..? Tai sitten niitä vain on prosentuaalisesti vähemmän joten mahdollisuus kasvaa nopeammin on pienempi. Anyway, aion pitää näitä pastellityyppejä kuin kukkaa kämmenellä!

Niin, tosiaan, siirtelin kääpiöt eri altaaseen eilen kasvamaan ja pois isompien jaloista. Tai ainakin osan kääpiöistä. Täytyy miettiä, mitä niiden kanssa tekee. Nostelin niitä ihan ronskisti haavimalla toiseen altaaseen, 1-3 penikkaa kerrallaa ja jossain vaiheessa laskut meni totaalisen sekaisin, mutta reilun parikymmentä kertaa siirtelin haavia altaiden välillä. Ja siihen vielä nää isommat tyypit päälle, huh, on siinä poikasia. Ja hirvee rähinä jo päällä 60 litran poikasaltaassa, onhan isoimmilla kokoa jo noin puolesta sentistä ylöspäin. Taistikset <3

keskiviikko 28. syyskuuta 2011

Lisää kuvaspämmäystä

Minä nyt kameran kanssa kävin taas akvaariohuoneessa kuvailemassa, en viitsinyt alkaa laseja putsailemaan, otin vain poikasten kehityksestä kuvia. Edelliset kuvat otin neljä päivää sitten, hyvin näyttävät kasvavan. :)

On siellä vatsaeviäkin ;)
   
NOMNOM
Porukkata
Vihreä
Sininen
Artemian munat maistuu
Sitten pari kuvaa vampista, jonka säästin. Se ui nyt porukan jatkona. Kuvat kertovat enemmän...

Yllä terve penska. Vertaa erityisesti eviä ja päätä
Vaikka onkin vähän erilainen, ruoka maistuu silti hyvin
Tässä nti. Turkoosi. Vai onko se neiti?
Ruiskaunokki tutustuu Arekseen.
Ilman salamaa tämä tyttö olisi ihan vaalean sininen

tiistai 27. syyskuuta 2011

Aallonpohjalla

On muuten totaalisesti tämä touhu aallonpohjalla nyt, kun lueskelee viimeaikaisia merkintöjä. Tänään päästin suurimman osan DaCapo+Ariel -poikueesta paremmille surviaismaille, eli nitistin ne. Samaten lähti Kaukas, jonka pallomahaoireet eivät millään helpottaneet. DaCapon penskoilla epäilen nyt millian avustamana, että sieltä pomppasi pahimmanlaatuinen rosetailgeenimikälie esiin.

Aiemmin tässä viimeisen viikon sisään tapahtunutta, Aatami on kadonnut. Se on hävinnyt kuin savuna ilmaan. Mylttäsin koko altaan, jossa se majaili, mutta se ei yksinkertaisesti enää ollut siellä. Todennäköisesti se on jostain selittämättömästä syystä kuollut, ja pienet LG2-monnit ovat ruhon sitten toimittaneet eteenpäin. Olen todella surullinen tämän menetyksen takia, sillä en ymmärrä, miksi Aatami on kuollut. Se oli täysin terve, kun sen viimeksi näin ja hyvissä voimissaan. Olen todella surullinen ja harmissani, sillä kun on nainenkin tuolla vielä joka ei päässyt edes tositoimiin.. Miksi tän homman pitää olla aina tällaista, että ne kalat, joista on eniten iloa, kippaavat ekana? Ja miksi tän homman pitää olla tällaista, että ne parit, joita kaavailee toisilleen, eivät lopulta sovi toisilleen ollenkaan tai suostu minkäänlaiseen yhteistyöhön?

lauantai 24. syyskuuta 2011

Hohhoijaa, terveisiä ulkoavaruudesta...

Alempana mainitsin, että DaCapo+Ariel -kudun poikaset ovat jotenkin omituisia. No niin ovatkin, tässä kuvatodisteita. Mitähän näidenkin kanssa nyt pitäisi tehdä?


 
















Onneksi sentään Aatami+Pocahontas -kudun tyypit näyttävät suht normaaleilta...

 



Poseidon ja hänen paras poseeraus. Miehistyis jo.

Lohdutuskuva

Toinen lohdutuskuva

tiistai 20. syyskuuta 2011

Lätinää

Huomasin juuri, että elokuun Tropical Fish Hobbyistin numerossa oli pitkä juttu taistelukaloista. Harmi, kun en kieltä oikein ymmärrä, vaikutti kyllä tosi mielenkiintoiselta jutulta. Siellä oli evämuodoistakin kerrottu sekä ruokinnasta. Ihan asiallinen teksti ymmärtääkseni.

Tänään tuli vaihdettua kaikkiin poikasaltaisiin aika reippaasti vettä ja huollettua ne kunnolla muutenkin. Jospa huomenna saisi kuvailtua hieman poikasia. Kuvia on niin kiva katsella. :)

EDIT: Se on sitä paitsi lokakuun numerossa. Heh. Ei aina voi ymmärtää. Eihän nyt edes vielä ole lokakuu.

maanantai 19. syyskuuta 2011

Poikasarkea

DaCapo+Ariel -kudusta lilluu poikaslaatikossa 4 poikasta. Kolme isompaa ja yksi vähän kääpiö. Näissä poikasissa on jotain vähän outoa, niiden ruumiinmuodossa. Saapa nähdä, onko se vain kasvuvaihe vai mitä. Silmissä ovat nyt kasvaneet. Yhdellä poikasella näkyy nyt hieman vihreää helmiäistä, muuten ovat aika tummanpuhuvia, hyvin näkyy värierot jo tuosta Aatamin ja Pocahontaksen kudusta.

Aatami+Pocahontas -kudun poikasia on lukematon määrä uimassa. Siellähän on muutama DaCapon ja Arielinkin penska seassa, luulen tietäväni, mitkä ne ovat, mutten voi olla varma. DaCapon ja Arielin penskat ovat nimittäin hieman isompia. Aatamin ja Pocahontaksen penskat ovat osa sinertäviä ja osa ihan valkoisia vielä. Kasvavat ja syövät erittäin hyvin, toisesta päästä menee artemianmunia sisään ja toisesta päästä tulee samaan aikaan kakkaa ulos. Vähän on onneksi luonnollistakin karsiutumista tapahtunut, en nimittäin tiedä, minne tungen nuo jos sieltä selviää useampi poika.

sunnuntai 4. syyskuuta 2011

No ei oikeen mene putkeen nyt...

..Tää taistelukalahomma nimittäin. Kake on edelleen entisellään, hirvee plösö. Reipastunut kuitenkin ihan selvästi, ei enää löhöä pohjalla samaan malliin. En kyllä tiedä mitä sille teen, annanko vielä muutaman päivän armonaikaa. Kiitos, millia, vastauksesta alempaan!

Taistelukalakasvatus on ihan hyvässä vauhdissa taas, tosin mun artemiat on tosiaan menneet pilaan. Sieltä ei kuoriudu muuta kuin niitä hiton lonkeroöttiäisiä! Olen nyt yrittänyt syöttää Cyclop-Eezeä ja kuorittuja artemianmunia, mutta ne sottaavat kamalasti. En ole nähnyt poikasten oikeastaan syövän niitä, mutta totta ne jotain maistelevat kun masut on pulleat ja punertavat? DaCapon ja Arielin kudusta on ainakin kaksi selviytyjää, voi olla enemmänkin, jippii! Toivottavasti kasvaisivat kunnolla!