tiistai 30. elokuuta 2011

Kake aikalailla entisellään..

..hirmu reippaana kuitenkin kerjäämässä heti evästä, kun altaan luo menen. Mietin kovasti eilen illalla, että onko näitä vesipöhöjä monentyyppisiä. Muistelin tuttavaa, jonka kalalle tuli hyvästä hoidosta huolimatta jokin suolistotulehdus, jonka seurauksena kala turposi ja lopulta kuoli. En osaa sanoa, mistä tämä Kaken tilanne nyt johtuu, varmaan monen asian yhteissumma. Sillä on varmasti heikkoutta vielä muuton jälkeen, ehkä vedenvaihtoväli oli liian pitkä, ehkä korkeampi ikä herkistää, ehkä näin vain kävi, ehkä. Olen kovasti myös miettinyt Kaukasta ja DaCapoa, jotka on pitkäeväisimmät kalat minulla. Ne käyttäytyvät eri tavalla, kuin muut kalani, eivät ole alun alkaenkaan olleet niin innokkaita. Ne tuntuvat herkemmiltä, kuin muut kalani. Haluaisin muiden taistelukalakasvattajien kommentteja tähän asiaan. Kaukas ja DaCapo on minulla ainoat pitkäeväiset HM taistelukalat, eikä minulla aiempaa kokemusta niistä ole. Ne rätköttävät paljon enemmän pohjalla, kuin muut kalani. Onko tällainen käytös normaalia pitkäeväisille kaloille?

maanantai 29. elokuuta 2011

Kakella pahimmanlaatuisia ongelmia...

Joku aika sitten huomasin, että sen maha oli turvonnut. Epäilin tietysti heti liikaruokintaa tai vesipöhöä. Vaihdoin vettä kunnolla, putsailin altaan kunnolla pohjaa myöten ja laitoin Fungus Clearia. Samalla vähensin ruokintaa reilusti. Tänään huomasin, että Kake on turvonnut entisestään, eikä nyt voi olla kyseessä huono vesi tai liikaruokinta. Altaassa on kunnollinen kiertokin nyt... Välissä se oli jo paljon paremman näköinen. Mitä ihmettä tämä nyt voi olla? En kait voi jättää herraa kokonaan ruokkimatta... Sillä on kyllä maha tosi turvonnut, suomut ei törrötä, eikä silmätkään, mutta niskassa sillä on liikaruokintaan viittaava epämuodostuma.

sunnuntai 28. elokuuta 2011

Artemiasatsissa on jotain vikaa

Ei ole enää tuosta satsista, joka mulla on, aikoihin kuoriutunut kunnolla artemiaa. Aaargh! Äsken vasta tajusin tämän, kun kolmatta päivää katselen vain muutamaa artemiaa lillumassa hautomossa. En ole tottunut kuivaruokaa syöttämään poikasille noin pieninä, mutta toivotaan, että cyclop-eeze kelpaa noin pienten poikasruoaksi!

Lisäksi mulla pitäis vaihdella vesiä noihin lätäköihin tänään, pelottaa jo valmiiksi. Kaikkein kurjinta taistelukalan poikasten hoidossa on vesien vaihdot silloin, kun ne on niin pieniä, ettei niitä näe.

perjantai 26. elokuuta 2011

Vieläkin poikaskuulumisia :P

Löysin siitä pikkusesta rasiasta, jonne noukin Arielin ja DaCapon kudun talteen, kolme eläväistä poikasta nyt! Kippasin ne Aatamin jälkikasvun kanssa samaan tankkiin nyt, kun ne on oppineet uimaan. Saapa nähdä, onko päivän ikäero tuon kokoisilla poikasilla liikaa. Vilkaisin vielä kudetuslootaa, niin yllätys yllätys siellä on vielä ainakin kolme poikasta lisää! Näköjään kutu voi selvitä ihan ilman iskää ja ihmisen kosketusta aika hyvinkin, vaikka altaan puolella lisäsin pintakiertoakin reippaasti. Jos olisin ajoissa huomannut nuo kolme isomman tankin puolella olevaa, en olisi edes kipannut noita kolmea sieltä pakasterasiasta Aatamin kakrujen sekaan vaan olisin koettanut kasvatella niitä omassa altaassaan. Meinasin tänään siirtää tuohon kudetusaltaaseen Ruiskaunokin, jotta olisi saanut olla hetken eristyksissä ennen kuin koetan kudetusta Areksen kanssa, mutta nyt en uskalla, jos sieltä löytyisi vielä lisääkin poikasia. Toistaiseksi en isommalta puolelta siirtänyt poikasia nyt mihinkään, olkoot siellä jos niiden selviytymismahdollisuudet olisi siirtämättä paremmat. :)

torstai 25. elokuuta 2011

Poikaskuulumisia

Aatami + Pocahontas -poikue on erittäin reipas ja isokokoinen poikue. Isukki lähti tänään yksiöön asustamaan, oli kyllä sääli ottaa se pois poikasten luota kun olisi tahtonut vielä niitä hoitaa.
Ariel + DaCapo -poikaskipossa on kaksi poikasta ja läjä homehtuneita munia. Jippii. Nyt olis hyvät neuvot kalliit, että saisin noista kahdesta jomman kumman säilymään hengissä!

keskiviikko 24. elokuuta 2011

Olen tässä pari päivää...

...miettinyt vähän tätä taistelukalakasvattelua. Mulla on ihan hirveä määrä opittavaa vielä evämuodoista, värien periytymisestä jne. Kuitenkin on ollut ihan kiva huomata, että on löytänyt tästä "sen jutun". Eli sen jutun, mihin tahtoo keskittyä. Tällä hetkellä se on tämä lyhyteväisten kasvattelu. Toivon, että Turkoosi ja Ares olisivat pian siinä kunnossa, että voisin ne kudettaa keskenään.

Toinen "oma juttuni" on tuo Aatami. Se on huntupyrstö eikä mikään komea, mutta se on silti niin uuttera ja upea. Tietysti kauneus on katsojan silmässä. Ja se on ensimmäinen oma kasvattini ja sillä on nyt poikue. Tässähän aivan herkistyy. :D Toivottavasti se innostuisi seuraavaksi kutemaan Amelian kanssa, nyt kun sillä on kokemusta. Jospa se ymmärtäisi nyt, että Amelia on altaassa muustakin syystä kuin valtaamassa hänen reviirinsä. Olisi kivaa saada tuo väri säilymään, sillä en usko, että Pocahontaksen ja Aatamin poikueesta tulee kovinkaan montaa pastellia (royal blue + pastelli). Hauskaa kuitenkin nähdä, mitä sieltä tulee, miten tuo turkoosi kiilto (en tiedä, onko se helmiäistä vai mitä) Aatamissa vaikuttaa tuon sinisen värin kanssa ja tuleeko poikasille tuollaista bling blingiä. :)

tiistai 23. elokuuta 2011

Poikasia on ja ei ole

Aatamin poikue kasvaa hurjasti. Tänään olis aika siirtää Aatami pois altaasta. Poikasia on paljon ja Aatami pitää niistä edelleen hyvää huolta. Yöllä kävin vilkaisemassa, niin osa poikasista oli lähtenyt pesästä ja ui toisella puolen allasta. Aatami vissiin väsyi kuskaamaan penskoja takaisin kotiin, ja on nyt rakentanut uuden kuplapesän toiselle puolen allasta.

DaCapon siirsin tosiaan eilen kutulootasta pois ja otin munat omaan huostaani. Joko ne ei ole hedelmöittyneet tai sitten ne ovat muuten vain homehtuneet, nimittäin eläviä poikasia en erota, ja munia näyttää edelleen olevan sama määrä kuin illallakin pesässä. Nyt on vähän sormi suussa, odotanko jos poikasia ilmaantuukin ja jos ei ilmaannu, niin mistä keksin uuden miehen tuolle Arielille.. Ja mitä teen noiden vanhojen ukkojen kanssa, nimittäin DaCapon ja Kaukasin...

Tekisi niin kovasti mieli lähteä kalakauppaan hakemaan uutta verta vähän tänne. Pitkäeväisiä puolikuupyrstöjä en taida enää haluta, minulle päätyneet yksilöt ovat kaikki olleet jotenkin laiskoja ja haluttomia mihinkään. Olisi niin kiva kasvatella juuri niitä mitä haluaakin, eli pääasiassa lyhyteväisiä. Siinä on vain se ongelma, että ne ei mene kaupaksi. Kalakauppiaatkin on ilmoittaneet minulle, että lyhyteväisiä on ihan turha ottaa myyntiin... Harmi kun ihmiset ei ymmärrä.