Tuo Aatami on hullu...

Ihan sekasin päästään. Se oli vielä noin viikko sitten usean naaraan kanssa samassa lootassa ilman vaikeuksia. Nyt olen nostanut sen yksiöön, eikä voi muuta sanoa, kuin hullu se on. Ensin Sophia -rassukka. Nyt laitoin Amelian sinne näytille verkon sisässä, ja samaa tappomeininkiä jatketaan. Pesä sillä on ihan hillitön, mutta ei tuota Ameliaa kyllä uskalla tuolta vapaaksi päästää.

Narmilta tuli tänään kolme uutta kalaa: Zeus, sininen poika, Donna, vihreä dalmatialainen tyttö ja Pätkis, suklaanvärinen tyty. Hyvin ovat kalat kotiutuneet, ja vaikuttavat pirteiltä.

Aijai, pieleen meni ja pahasti

Eipä tuo Lucian saanut mitään aikaiseksi Sophian kanssa, vaikka välillä näytti todella lupaavalle. Huljautin sitten Sophian Aatamin boksiin, kun siellä oli oikein komea kuplapesä. Käytin koiran kakalla, ja takaisin tullessani näin Sophian makaamassa kyljellään pinnassa. Minun tullessa paikalle Aatami lähti ajattamaan sitä takaa. Nappasin äkkiä Sophian pois altaasta ja pistin yksiöön kera vedenparannusaineen ja hyvän ilmastuksen. Siellä se tokeni oman aikansa. Reikä sillä oli kyljessä ja evät revitty aivan riekaleiksi. Oma mokani, kun en malta mieltäni noiden kanssa! Tällä hetkellä Sophia on edelleen omassa yksiössään ja saa ollakin muutaman viikon. Se on näiden minun kokeilujeni aikana mahansakin menettänyt, en sitten tiedä puskiko kudun omia aikojaan pihalle jonnekin vai onko muuten vain laihtunut... Nyt tyttörukka näyttää kyllä oikein pirteältä ja hyvinvoivalta, ui reippaasti ja syö hyvin. Toivottavasti tämä alamäki loppuu jossain vaiheessa.

Aatami

Tämänpäiväisiä kuvia tuosta hurjimuksesta. Ärhäkkä tapaus! Aatami (Dr. Adam Lockwood) on siis tuosta ekasta poikueestani, joka syntyi 18.09.2010. Pyrstö- ja peräevä Aatamilla sai täppiä toiselta pojalta noin kuukausi sitten, kun karkasi kelluvasta poikashäkistä. Nyt näyttää jo aika hyvin parantuneen, vaikka kyllä loukkaantuneet kohdat vielä erottaa.

Esittelyssä poikue 1, s. 18.09.2010

En tiedä, pitäisikö minulla nimetä nämä poikueet samaan tapaan kuin "oikeat" kasvattajat tuppaa tekemään, eli päivämäärä ja vanhempien nimikirjaimet. En näin kuitenkaan tee ainakaan vielä, sillä varmaan nimeäisin poikueen jotenkin tosi tyhmästi kun en kaikkea vielä ymmärrä...


Emo Selene


Isä Viktor

Poikue oli alunperin aika iso, noin 70 munaa näin pesässä. Viktor hoisi pesää ja poikasia hyvin. Kuitenkin, ilmeisesti kokemattomuuttani, poikasia kuoli hurjat määrät. Isoksi asti sain vain kahdeksan, eikä poikaset kehittyneet mielestäni hirveän hyvin (nopeasti). Suurin osa poikasista on evämuodoltaan huntupyrstöjä, loput ilmeisesti jotain combeja, eli kertoo siitä, että jomman kumman vanhemman takaa (emon) löytyy huntupyrstöä.

Tässä kuvia poikasten kehityksestä:
16.10:




13.11:




30.12:




28.01:

"Sophia"


"Sophia"




"Dr. Adam Lockwood"


"Amelia"